Eduskunnassa tarvitaan juuri nyt pöllintekojärkeä.

Mikko Tiirola, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.

Tänä keväänä metsänomistajilla on erityinen syy käydä sekä eduskunta- että eurovaaliuurnilla. Kevään vaaleissa linjataan erityisesti ilmastopolitiikan nimissä asioita, joilla vaikutetaan maaseutuelinkeinojen ja ihmisten elinmahdollisuuksiin. Vaaleissa päätetään metsien käytön linjasta. Katkaistaanko Sipilän hallituksen raivaanman biotalouden kasvu ja uusien tuhansia työpaikkoja tarjoavien metsäteollisuusinvestointien toteuttaminen, joita juuri nyt on suunnittelupöydällä Pohjois-Suomessa useita? Metsänomistajilla, ja maaseudun ihmisillä laajemminkin, on nyt erityinen syy aktivoitua äänestämään. Eduskunnassa tarvitaan juuri nyt pöllintekojärkeä. Pudasjärveläisellä metsuri Vesa Riekillä on nyt, jos koskaan, erityistä tilausta viedä sitä Arkadianmäelle.”

Osalle puolueista ja ehdokkaista pöllintekojärki puuttuu. Se näkyy suoranaisena ilmastoahdistuksena. Meidän ei pitäisi ampua itseämme jalkaan varsinkaan, kun metsien avulla Suomi kuittaa muun yhteiskunnan hiilipäästöistä lähes puolet. Vaikka hakkuiden rajoittaminen Suomessa johtaisi hetkelliseen kirjanpidolliseen ilmastohyötyyn, olisi se maapallon yhteisen ilmaston kannalta turmiollista. Tämä siksi, että uusiutuvia materiaaleja tarvitaan koko ajan enemmän ja enemmän. Muoveja, tekokuituja, betonia ja puuvillaa pitää korvata. Jos Suomessa ei käytetä metsiä, lisätään hakkuita alueilla missä aiheutuu totaalista metsäkatoa. Tai mikäli tuotteita ei jalosteta puusta, ne tehdään ilmastolle haitallisemmista raaka-aineista. Mikäli puuta ei jalosteta Suomessa, valuu myös työ ja arvonlisäkin muualle. Alueille, missä metsätalous ei ole yhtä kestävää kuin Suomessa. Talouskysymyksestä ja osaamisesta pitää vaaleissa puhua enemmän. Metsillä on keskeinen merkitys suomalaisten hyvinvoinnille – sitä pitää vaalikentillä muistaa myös muistuttaa. Valtion verotuloista yli neljä miljardia muodostuu metsäsektorin toiminasta. Suomen tavaraviennistä lähes joka neljäs vientieuro tulee kannolta lähtevien tuotteiden viennillä. Näillä tulovirroilla pyöritetään hyvinvointiyhteiskuntaa.

Hakkuiden rajoittaminen iskisi myös puurakentamiseen. Siinä juuri Pudasjärvi näyttää mallia koko maailmalle. Suomalainen metsänkasvatus perustuu täysin tukin tuottamiseen.  Helposti unohdetaan, että energialaitosten ja selluteollisuuden käyttämä raaka-aine on tukin kasvatuksen ja siten puurakentamisen sivutuote. Puurakentamiseen ei saada tukkeja, ellei nuoria metsiä hoideta ja harvenneta. Aivan kuin porkkanan viljelyssä: ellet kitke, et saa isoja porkkanoita. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tukin kasvatuksen sivutuotteet on järkevää hyödyntää, koska niillä syrjäytetään fossiilisia tuotteita.

Tärkeää on, että meillä on metsätalousyrittämiseen kannustava toimintaympäristö ja verotus. Ilmastosankareiden työtä ei pitäisi rasittaa alati kohoavalla verotuksella. Erityisesti on huolehdittava siitä, että metsätaloutta ei missään olosuhteissa rasitetta uusilla veroilla, kuten kiinteistöverolla.

Äänestysaktiivisuus on laskenut vaalilta. Maakuntien ja pääkaupunkiseudun välillä on äänestysvilkkauden ero kasvanut. Vuoden 1983 ja 2015 eduskuntavaalien äänestysaktiivisuuden vertailu osoittaa, että Helsingin vaalipiirin äänestysaktiivisuus on pienentynyt 3,3%, mutta Oulun vaalipiirin äänestysvilkkaus peräti 14,1%. Eurovaaleissa tällainen jakauma näkyy erityisen selvästi, kun koko maa on yhtä vaalipiiriä. Sama kehitys näkyy myös Oulun vaalipiirin sisällä. Päätöksiä tekevät ne, jotka saavat kansalta valtakirjan.

Metsänomistajilla ja maaseudun ihmisillä laajemminkin on nyt erityinen syy aktivoitua äänestämään. Eduskunnassa tarvitaan juuri nyt pöllintekojärkeä. Pudasjärveläisellä metsurilla Vesa Riekillä on nyt, jos koskaan, erityistä tilausta viedä sitä Arkadianmäelle.