Ilmastonmuutoksen Hullut Päivät

Meneillään on puolueiden, politikkojen ja asiantuntijoiden kannanottojen Hullut Päivät kun puhutaan ilmastonmuutoksen hillinnästä. Ei se näin voi jatkua! Jotta ilmastonmuutos ja siitä puhuminen ei aiheuttaisi liikaa uhkakuvia ja pelkoja Suomessa asuville, pitäisi löytää yhteinen näkemys, mitä sen haasteen edessä meidän pitäisi tehdä.

Kunnat joutuvat todella valintojen eteen.  Millä tuotetaan kaukolämpö ja sähkö? Millä polttoaineella joukkoliikennevälineet kulkevat tulevaisuudessa? Mitkä on kuntien omien ajoneuvojen polttoaineet? Mistä materiaalista rakennetaan uusia julkisia rakennuksia? Kuinka kaukaa otetaan ruokapalveluiden raaka-aineet? Millainen painoarvo annettaan kouluissa ympäristötietoisuuden lisäämiselle. Avainasemassa on kyky hankkia tietoa ja rohkeus tehdä päätöksiä.

Meillä Pudasjärvellä tästä on jo kokemusta. Vuonna 2009 kaupunki käynnisti tutkimushankkeen, jossa selvitettiin hirsirakentamista kaupungin investoinneissa ja sen vaikutuksista ilmastoon. Myönteiset tulokset ja ensimmäisten rakennusinvestointien käyttökokemukset johtivat lopulta siihen, että  kaupungin tulevien rakennusinvestointien ensisijaiseksi rakennusmateriaaliksi  on valittu yksimielisesti hirsi ja puu yleensä. Kaikki uudet julkiset rakennushankkeet on sittemmin toteutettu hirrestä ja uusia on jo tulossa. Puurakentaminen on saanut suomalaisen rakentamisen keskusteluissa sen arvon, joka metsistä rikkaalle maalle kuuluukin.

Liikenteen päästöistä puhutaan paljon, mutta uusi käytäntöjä miettiessä pitää tarkkaan harkita miten ne soveltuisivat alueille, joissaauto on ihmiselle suorastaan elinehto pitkien etäisyyksien vuoksi. Suuremmissa kaupungeissa ja Etelä-Suomen tiheissä väestökeskittymissä toimivat ratkaisut eivät sellaisenaan välttämättä sovellu koko maahan.

Kunnissa tämä asia on otettava myös mahdollisuutena miettiä samalla uutta. Nyt on ”tuhannen taalan paikka” iskeä tulevaisuuteen. Metsävaltuuskunnan pj. Mikko Tiirolan viittasi Iijokiseudun kolumnissaan 9.1.  biokaasuautoilun merkityksestä tulevaisuudessa. Biokaasun jalostamisen mahdollisuuksista ja sen kehittämisestä tulisi erityisesti maaseudun kuntien olla aloitteellisia.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen idea on meillä kaikilla tiedossa. Jokainen meistä pystyy vaikuttamaan myös omilla arkielämän ratkaisuillaan. Jotta tämä henkilökohtainen panos tulisi lähemmäksi, valtiovallan ja yleensä julkisenyhteisön tulee osoittaa, etttä ilmastonmuutoksen hillintä on yhteinen ja yhteiseillä periaatteilla sovittu. Ilmasto-ohjelmat eivät saa kuitenkaan johtaa siihen, että kansalaisten eriarvoisuus eri muodoissa tulisi lisääntymään. Tästä ihmisiä kohtaavasta eriarvoisuuden kokemisesta on meillä huolestuttavin esimerkki syksyn Ranskan tapahtumista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *