Kyösti Karjula: ”Suomi tarvitsee kannustavaa elinvoimapolitiikkaa”

Kyösti Karjula, kansanedustaja 1995-2011

Suomi tarvitsee kannustavaa elinvoimapolitiikkaa

Kulunut nelivuotiskausi on merkinnyt monia myönteisiä saavutuksia Suomelle: mm. valtion velkaantuminen on pysäytetty, julkinen talous on tasapainotettu, työllisyysaste on ylittänyt 72 prosenttia ja maahan on luotu noin 140 000 uutta työpaikkaa. Me suomalaiset voimme katsoa valoisasti tulevaisuuteen.

 Suomi on ollut historiansa aikana oman tiensä kulkija. Talvisodan ihme, neuvolajärjestelmä ja Nokia ovat tästä vahvoja esimerkkejä. Suomessa tarvitaan omat alueelliset erityispiirteemme huomioivan elinvoimapolitiikan mallien jatkuvaa hiomista ja luomista. Nyt on aika luoda yhä joustavampia ja paremmin yritysten tarpeisiin soveltuvia kannustavia käytäntöjä.

Suomi on erikoistunut korkean teknologian tuotantoon ja vientiin. Teknologiayritysten rinnalle tarvitaan muuhun osaamiseen perustuvaa yritystoimintaa ja palvelujen vahvaa kehittämistä. Alueiden elinvoimaisuutta tulee tukea elinvoimapolitiikalla, johon sisältyy mm. monipuolinen yrittäjyyskasvatus ja koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden aluekehitystä tukeva rooli. Kasvukeskusten ulkopuolella tarvitaan erityisesti tiede- ja teknologiapainotteisuuden rinnalla markkina-, myynti- ja kehittämispainotteisuutta.

 Kehittämispotentiaalia on merkittävästi jo olemassa olevissa yrityksissä ja niiden markkinalöydöksissä. Niitä löytyy matkailusta ja esimerkiksi vakiintuneilta teollisuuden toimialoilta, kuten elintarvike-, puu-, paperi-, kemian-, energia-, metalli- ja konepajateollisuudesta. Alueilla voidaan säilyttää paljon työpaikkoja ja myös lisätä ottamalla tietoisemmin käyttöön nykyiset luonnonvarat, ihmisten yrittäjyys ja yritysten kehittämispotentiaali.

 On siis tehtävä rohkeita kansallisia ja alueellisia valintoja. Tutkimus-, koulutus- ja kehittämisrahoitusta on lisättävä. Yritysten kehittämisrahoitukseen on nykyistä tietoisemmin sisällytettävä markkina- ja kehittämissuuntautumista tukevat välineet. Tutkimus- ja kehitystoiminnan pitkäaikaisesta 4 prosentin tavoitteesta emme saa tinkiä. Suomen on syytä edetä rohkeasti vahvan osaamisen tiellä.

Mikä tärkeintä, että alueellinen ja kansallinen elinvoimapolitiikka kannustavat myös nuoria rohkeisiin ja vastuullisiin valintoihin Suomen parhaaksi. Tämän jäntevän ja tavoitetietoisen kehittämistyön on jatkuttava myös seuraavalla eduskuntakaudella. Ikääntyvässä Suomessa pysähtyneisyydelle ei saa antaa tilaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *