Puurakentaminen nousuun

Puurakentamista lisää, edistettävä puun käyttöä julkisessa rakentamisessa.

Hirsirakentamisella on Suomessa pitkät juuret. Yksi niistä on Pudasjärvellä.Tämä parisataavuotta vanha 1371 metriä pitkä hirsiaita kiemurtelee vanhan hirsisen kirkon vieressä kirkkomaata suojaten. Suomen melkein joka niemestä ja notkosta löytyy hirsisiä koteja, mökkejä, saunoja ja muita rakennuksia, jotka ovat säilyneet jopa satoja vuosia. Puurakentamisella kaikkinensa on pitkät juuret Suomessa. Miksi sitten pitää erikseen muistuttaa puurakentamisesta?

Tämän päivän keskustelussa korostuu, kuinka pitkä on rakennusten elinkaari. Viime vuosina on yhä tärkeämmäksi tekijäksi, edustavatko rakennukset kestävää kehitystä ja ekologista rakentamista. Miten rakennukset vastaavat vähähiilisen rakentamisen tavoitteita?

Hirsirakentaminen on yksi puurakentamisen vaihtoehto edellämainitsemiini tavoitteisiin. Hirsi on sataprosenttisesti uusiutuva, ekologinen rakennusmateriaali. Hirsiseinän valmistus kuluttaa erittäin vähän energiaa ja samalla myös hiilidioksidipäästöt ovat alhaiset. Hirsiseinä toimii hiilinieluna: seinään sitoutuu kymmenkertaisesti se hiilimäärä, joka valmistuksen yhteydessä vapautuu. Se on energiatehokas ja kestävä rakennusmateriaali, joka täyttää kaikki rakennusmääräykset. Tärkeää on huomioda myös, että hirsien puu tulee kestävästi hoidetuista sertifioiduista metsistä.Metsäsektori vastaa noin viidenneksestä Suomen vientituloja ja puutuoteteollisuus antaa työpaikan noin 30 000 ihmiselle.

Puurakentamista lisää ja sen edellytyksiä on edelleen kehitettävä. Rakennusmääräyksiä tulee edelleen kehittää, jotta hirsi- ja puurakentamiseen liityvät ennakkoluulot poistuvat, ja vanhat käytännöt saadaan päivitettyä tämä päivän ja tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi. Kaavoitukseen liittyvät kiemurat tulee selkeyttää niin, että puurakentaminen on yksi tasavertainen vaihtoehto muiden rakentamisen käytäntöjen kanssa. Edellä muutamia asiota, joissa ministeriön ja lainsäätäjän rooli on oleellinen.

Mutta merkittävin rooli puurakentamisen lisäämisessä ja samalla myös kehittämisessä on kunnilla. Kuntien ja kaupunkien valtuustot tekevät ne tärkeimmät linjaukset ja päätöset. Ollaanko kunnissa valmiita tekemään linjaus, jossa ilmastoystävällinen puurakentaminen asetetaan etusijalle julkisissa rakennushankkeissa? Paneudutaanko kunnissa riittävästi ilmastoperusteiden huomioimiseen?

Meillä Pudasjärvellä tähän asiaan alettiin kiinnittämään tosissaan huomiota 2009. Käynnistimme kaupunkina yhdessä eri toimijoiden ja Oulun yliopiston kanssa hirsirakentamiseen liityvän tukimushankeen. Tutkimustyön lopputulos oli vakuuttava. Jo silloin kahden kaupungin hirrestä tehdyn rakennusivestoinnin kokemukset rakentamisesta ja käyttäjien palautteet olivat kannustavia. Vuonna 2014 valtuusto linjasikin, että Pudasjärven kaupungin rakennusinvestoinneissa ensisijaisena rakennusmateriaalina tulee käyttää hirttä ja puutuotetta. Tämän jälkeen kaupungin kaikki julkiset rakennusivestoinnit on tehty hirrestä. Kymmenen vuoden aikana 11 kohdetta ja tälläkin hetkellä on kaksi merkittävää investointikohdetta suunnitteluntoteutus vaiheessa.

Ilmastonmuutokseen vastaaminen vaatii tekoja. Ja se vanha sanonta-mitä isot edellä, sen pienet perässä- sopii oikein mainiosti ilmastomuutoksen hillintään liittyen.Rakentamiseen liittyvällä oikealla valinnalla on hyvät vaikutukset koko ketjussa, aina sieltä metsästä,kannolta, aina siihen luokkahuoneeseen, jossa ne meidän tulevaisuuden rakentajat koulupäiväänsä viettävä, uutta oppien.